29. april 2002 UPA 2002/16
Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik
Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
pillugu
Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata
ISUMALIUTISSIISSUTAA
aappassaaneerinermi saqqummiunneqartoq
Inatsisartut ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:
Inatsisartuni ilaaasortaq Finn Karlsen, Atassut, siulittaasoq
Inatsisartuni ilaaasortaq Simon Olsen, Siumut, siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaaasortaq Lars Karl Jensen, Siumut
Inatsisartuni ilaaasortaq Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartuni ilaaasortaq Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit
Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata UPA2002-mi si-ullermeerinerup kingorna aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut nassuiaatitai ilanngullugit misissuataarpaa.
Tusarniaanermi akissutisiat
Siunnersuutip matuma ataatsimiititaliamit suliarineqarneranut atugassatut tusarniaanermi akissutigineqartut nuutinneqarneri piniarsimavai.
ApeqqutitSiunnersuutip ataatsimiititaliami suliarineqarnissaanut atasumik (Naalakkersuisut Siulittaasuat/Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq) qinnuigai apeqqutit arlallit akissuteqarfigeqqullugit. Ataatsimiititaliap apeqqutaasa Naalakkersuisullu akissutaata nuutinneri isumaliutissiissummut matumunnga ilanngunneqarput.
Sassartitaqartunik ataatsimeeqateqarneqKattuffiit, ingerlatseqatigiiffiit peqatigiiffillu uku ataatsimiititaliamut sassartitaqarput:
KNAPK, Royal Greenland A/S, Polar Seafood Greenland A/S, Sparbank Vest, Grønlands Ban-ken kiisalu APK.
Siunnersuutip imarisaiNaalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutaannut aallaqqaasiutigalugu ataatsimiititaliaq ima oqaa-seqarfiginnissaaq:
Siunnersuut ilaatigut tunngaviliisuussaaq TAC-p raajarniutit avataasiortut sinerissamullu qanittumi aalisartut akornanni agguaanneqarnnissaat inatsisikkut aalajangersarneqassasoq. Manna tikillugu aalisariutit assigiinngitsut taakku marluk akornanni raajanut TAC-p agguaanneqartarnera Naalakkersuisut ukiumoortumik ataasiarlutik aalajangersartarsimavaat.
Taamaammat Naalakkersuisut kissaatigisimavaat aalisariutit assigiinngitsut taakku marluk akor-nanni agguaassisarneq aalajangersarneqartassasoq agguaassisoqartassasorlu, taassumami qulak-kiissammagu aningaasaliisut umiarsuaatillillu pisassiisivigineqartarnerannut tunngaviusup paasi-uminartuunissaa. Pisassiissutinik tunngaviusumik agguaassisarnerup aalisartut aalisarnikkut ili-uuserisamik siunissamut ungasissumut pilersaarusiornissaannik aamma aningaasaliinnissaannillu periarfississavai, kiisalu aalisarnermi aningaasaliisuusartut aningaasaliissutigisamik paasinarluartuunissaat qularnaatsuunissaallu upperalugu iliuuseqarsinnaanerisa siuarsarneqarnissaa.
Allannguutip kingunerissavaa sine-rissamut qanittumi aalisariutinut 40%-imik aamma avataasiortunut 60%-imik TAC-mik oqaluttuarisaanikkut tunngaveqartumik agguaasseriaaseq maannakkut atorneqartoq ima allanngortinneqassammat, siunissami sinerissamut qanittumi aalisariutinut 43%-imik avataasiortunullu 57%-imik avinneqartalissallutik.
Ataatsimiititaliap maluginiarpaa aalisariutit assigiinngitsut marluk akornanni agguaassisarneq aalajangersarneqartoq aalisarnermi kattuffiit isumaqatigiissuteqarfiginerisigut. Ataatsimiititaliattaaq neriuutigaa agguaasseriaasissatut siunnersuutip kingunerissagaa TAC-mik agguaassisarnermi ilaanneeriarluni Naalakkersuisut aalisarnermilu kattuffiit akornanni saqitsaassutaasarsimasut taamaalilluni qanganngortinneqassasut. Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisutulli isumaqarpoq aalisariutit assigiinngitsut marluk akornanni TAC-p agguaanneqartarneranut aalajangersaanissaq amerlasoorpassuarnik pitsaaqutissaqartoq.
Agguaariaatsilli taassuma inatsisikkut aalajangersaavigineqarneratigut ajoqutaasinnaasut qulaa-jaavigineqarsinnaanerat ataatsimiititaliap aamma soqutigaa.
Ataatsimiititaliap immikkut soqutigalugu naliligassatut isigaa inatsisikkut aalajangerneqartumik agguaariaaseq Naalakkersuisut Inatsisartullu inatsisikkut aalajangersakkamik agguaariaatsitut atugassaq allanngortissallugu periarfissaannik killiliisuusussannginnersoq. Taamatut aalisariaatsit marluk akornanni agguaariaatsip iluarsiivigineqarnissaanik pisariaqartitsineq assersuutigalugu pilersinnaavoq aalisarnermut naalakkersuinermi tamanut atuuttumik innimigisassat tunngavigalugit, taakkununnga ilaallutik raajaqassutsikkut tunngavigisatigut allanngornerit, teknologikkut aamma niuernikkut allanngorarnerit il.il.
Taamaammat Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq qinnuigaa naliliivigeqqullugu Inatsisartut inatsisaanni § 5, imm. 3-p aallanngortinneqarnerata kingunerisaanik arsaarinninnermik kinguneqarsinnaasoq, taamaalillunilu umiarsuaatilinnit pineqartunit Namminersornerullutik Oqartussat taarsiiffigeqquneqarnermik piumasaqarfigineqarnissamik naatsorsuutiginnissallutik.
Naalakkersuisut akissutitut paasissutissiissutigaat:
"Agguaasarnerup inatsisikkut aalajangersakkap allanngortinneqarnera pillugu avataaniit oqartoqarsinnaammat inuit pigisaannik Namminersornerullutik Oqartussat tigusisutut. Suliami uani Naalakkersuisoqarfik naliliivoq piffissamik aalajangersimasumik sioqqutsilluni nalunaa-reernermi agguaanermut tunngaviusoq allanngortinneqarsinnaasoq. Raajarniarnermi nutaaliaasumi annertuunik aningaasaliinerit erniortinneqarnissaasa sivisussusiat nalunaarnermi isiginiarneqassaaq. Taamaaliortoqarnerani inuit pigisaannik Namminersornerullutik Oqartussat tigusinerattut oqartoqarsinnaanngitsoq Naalakkersuisoqarfik isumaqarpoq, kisiannili annertuumik sunniuteqartussaanngitsumik aaqqiisoqartoq oqaatigineqarsinnaassalluni. Aaqqiineq tamanut atuummat aalisariutaatileqatigiiffinnut annertuumik sunniuteqarnavianngilaq. Ilaatigut tamanna pissutigalugu taarsiiffiusussaanngitsumik aalisarnermik aaqqiinertut isigineqarsinnaassaaq."
Ataatsimiititaliap, ataatsimiititaliap apeqqutigisaanut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup akissutigisai tunngavigalugit aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allannguutissaatut siunnersuutigineqartut isumaqatigisinnaavai. Ataatsimiititaliaq naliliivoq minnerunngitsumik TAC-p aalisariutit assigiinngitsut marluk akornanni agguaanneqartarnera pisassiissutinik tunniussisarnerup paasiuminarnerulernissaanut sunniuteqaqataajumaartoq.
Ataatsimiititaliaq naliliivoq agguaassisarnerup kingunerissagaa inuussutissarsiummik ingerlatsisut taarsigassarsinissamut periarfissaasa pitsaanerulersinneqarnissaa, naatsorsuutigineqartariaqarmammi agguaassisarneq aalisartunut taarsigassarsisitsisartut ilassilluassagaat.
§ 10a imm. 2 aamma imm. 3 pillugit ataatsimiititaliaq allanik oqaasissaqanngilaq, ataatsimiititaliammi Naalakkersuisutulli pissusissamisoortutut isigimmagu aalisakkat ilaasa aalajangersimasup piffissamik sivikitsumik periarfissaqartitsilluni aalisarnermik unitsitsinissaq pillugu inuussutissarsiummik ingerlatsisunut Naalakkersuisut nalunaaruteqarnissamut periarfissaasa eqaallisarneqarnerat. Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq paragrafi taanna Naalakkersuisunut pisariaqarneratut periarfissiisuusoq ilaatigut kapisilinniarnerup toqqissisimanartumik iluarsiivigisinnaanissaanut.
§ 22a-mut ataatsimiititaliaq imaattunik oqaaseqassaaq:§ 22, imm. 1-ip ilusilerneqarnerata kingunerissavaa tunitsiviit nioqqutissiorfiillu nutaat Naalakkersuisut akuersissuteqarsimatinnagit pilersinneqarsinnaassanngitsut. Aamma nioqqutissiorfinnik pioreersunik tunisassiornerup allanngortiterisoqarnissaa Naalakkersuisut akuereqqaartariaqarpaat.
Aalajangersakkamut tunngatillugu inatsisissamut nassuiaatini oqaatigineqarpoq aalajangersakkap aningaasarsiornikkut suliffissaqartitsiniarnikkullu pisariaqartinneqartut, ilaatigut namminerisamik aningaasaatitigut tunngavigisat pigineqarnerat, sumiiffimmi innaallagissamik imermillu pilersuinissamut naammattumik periarfissaqarnissaa, aalisarnermik inuussutissarsiornermi pisat tunineqarnissaannut naammattumik periarfissaqartoqareernissaa, kiisalu sumiiffimmi pineqartumi sulisussaqarnikkut naammattunik peqartoqarnissaa, qulakkeerneqassasoq.
Ataatsimiititaliap paasilluarsinnaavaa Naalakkersuisut kissaatigimmassuk suliffissuit naammassisinnaasaat tamakkiisoq iluarsiivigineqarsinnaassasoq, taamaalilluni taassuma nukissanik tunngavik suliffissaqartitsiniarnikkullu eqqumaffissat, aalisarnikkut naalakkersuinermi anguniagassap pilersaarusiorneqarnerani, ersersillugit.
Taamaammat Naalakkersuisut § 22a-mi siunnersuutaatigut pingaarnerusumik siunnerfik ataatsimiititaliap isumaqatigaa.
Siunnersuulli ajornartorsiuteqarfinnik tunngaviusumik isummerfissanik arlalinnik pilersitsivoq. Siunnersuutip kingunerissavaa aalisakkanik suliffissuaqarnermi tunisassiorfiit tunisassiornitik akuersissutitaqanngitsumik allanngortissinnaanngikkaat. Apeqqutaavoq siunnersuutip tassunga tunngasortaa sulliviit pineqartut niuerfittut oqartussaaffiannut aamma tuni
sassiornerminni atortuminnik iluarsiiviginnissinnaatitaanerannut, tunitsivimmi pissutsit aamma aalisarnermi tamanut atuuttumik atugassarititaasut pisariaqalersitaannut, akulerunnertut isigineqarsinnaannginnersoq.
Royal Greenland A/S-ip tusarniaanermut akissuteqaammini tamanna eqqarsarnartoqartippaa. Aallaallumi mianersoqqussutigineqarpoq taamatut iliuuseqarneq pigisanik tigusinertut isigineqarsinnaasoq. Pigisanillu tigusinermik apeqqummut tunngatillugu ataatsimiititaliap maluginiarpaa Naalakkersuisut Inatsiseqarnermut Allaffeqarfiata siunnersuut tusarniaassutigisimagaa, tamannali pillugu oqaaseqaateqarnissaq pissutissaqartinneqarsimanngitsoq.
Aamma apeqquserneqarsinnaavoq taamatut iluarsiivigininnissaq ilumut pisariaqavinnersoq. Taamaalilluni ilimagisariaqarpoq tunitsiviit tunisassiorfiillu aningaasaliisoorusussinnaasut allanngortitsinermi (taamatuttaaq pilersitsinermi) taamaallaat inuussutissarsiornikkut niuernerpalaartumik isiginninnerit naatsorsuinerillu kisiisa tunngavigalugit aalajangiisassasut, tassungalu ilanngullugu inuiaqatigiinni sanarfisanik, soorlu umiarsualiveqarfinni, innaallagiaqarfinni imeqarnnilu, sulisussanik il.il.atuisinnaanerit.
Aalajangersakkattaaq aqutsinermut tunngatillugu kingunerisinnaasai pillugit ataatsimiititaliaq isumaliutersorsimavoq. Taamaammat ataatsimiititaliap Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq qinnuigaa nalileqqullugu, aalajangersakkap pineqartup aqutsivigineqarnera pisortaqarfimmut allaffissornikkut suliassatigut annertunerusumik artukkiisussaanersoq.
Minnerunngitsumik sullivik tunisassiorfimmik aallarniinissamik (allanngortitsinissamilluunniit) kissaateqartoq aningaasaatinik pisariaqartitanik pigisaqarnersoq naliliivigissallugu, ilimagineqartariaqarmat ilinniakkatigut piginnaasatigut immikkut ittunik pikkoriffeqartuunissaa. Taamaalilluni aalajangersakkap pisariaqalersippasippaa ilaatigut ima annertussusilimmik niuernerpalaartumik ingerlatseriaatsit taamaattut naliliivigalugillu naatsorsuusiorfiginissaat, soorlu inuussutissarsiutinik ingerlatsisut sulliviutaasa aningaasalersuisarfiillu aningaasaliinermut atatillugu isumagisartaasa assinganik Naalakkersuisut allaffeqarfiat isumaginnissinnaassasoq. Taamaammat ataatsimiititaliap tassunga ilassutitut Naalakkersuisoq qinnuigaa ilisimatitsissutigeqqullugu pisortaqarfik maannakkorpiaq taamatut ilisimasaqarluartunik pisariaqartitanik apeqarnersoq.
Qulakkeerneqanngippat pisariaqarneratut ittumik niuernerpalaartumik oqartussaassuseqarnermik Naalakkersuisut allattoqarfiat peqartoq, tamatuma kingunerisinnaavaa niuernikkut peqqinnartumik suliniutit pilersaarutilluunniit pitsaasut itigartinneqarnerat kinguarsarneqarneralluunniit. Aamma aarleqqutigineqarsinnaavoq tunitsivinnut tunisassiorfinnullu nutaanut tunngasumik apeqqutit niuernikkut tunngavissanuinnaanngitsoq tunngavilinnik naliliivigineqartalersinnaanerat.
Naalakkersuisuni ilaasortap akissutitut paasissutissiissutigaa inatsisissatut siunnersuutip landskarsimut aningaasartuutaanerunissaa imaluunniit allaffissornikkut kinguneqaateqarnissaa naatsorsuutigineqanngitsoq. Naalakkersuisuni ilaasortap ilanngullugu paasissutissiissutigaa:
"Qinnuteqaatit tamakkiisumik nalilersornissaannut immikkut ilisimasalinnik sulisussaqartoq. Nalilersuinerit suleqatigineqartunik immikkullu ilisimasalinnik avataaneersunik tusarniaanermik tunngaveqassapput. Suliani ataasiakkaani Pisortaqarfik immikkut ilisimasalinnik annertunerusumik pisariaqartitsissappat taakku avataani pissarsiarineqassapput."
Ataatsimiititaliap aamma isumaliutigisimavaa aalajangersagaq nunarsuarmi niuernikkut kattuffissuup (WTO’p) maleruagassaanut naapertuutinngitsutut isigineqarsinnaanersoq. Aalajangersagaq unammilleqatigiinnikkut killiliisumik iliornertut paasineqarsinnaavoq, nunamimi tunisassiorfiit amerlanersaat Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqarmata. Aammattaaq aarleqqutigineqarsinnaavoq aalajangersakkap ingerlatseqatigiiffiit unammillertigisat soqutigisaannut ajoqutaasumik aqutsivigineqarsinnaanera.
Taamaammat ataatsimiititaliap tassunga ilanngullugu Naalakkersuisoq qinnuigaa ilisimatitsissutigeqqullugu aalajangersagaq WTO’p maleruagassaanut naapertuuttuunersoq naliliivigineqarsimanersoq.
Tassunga akissutitut Naalakkersuisuni ilaasortap paasissutissiissutigaa "tamanna WTO-p malittarisassaanut naapertuutinngitsutut isikkoqanngitsoq."
Naalakkersuisuni ilaasortap akissutaa ataatsimiititaliamit tusaatissatut tiguneqarpoq. Aalajangersakkakkulli tunisassiorfinnik piusunik matuneqartunilli namminersortut (immaqa kommuninik suleqateqarnikkut) tigusisinnaanerisa mattunneqannginnissaa qulakkeerneqarnissaa ataatsimiititaliamit pingaartinneqarpoq - tamanna Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaasa unammillerneqarnerannik kinguneqaraluarpalluunniit. Tamanna aamma atuuppoq tigusinermut atatillugu tunisassiornerup allanngortinneqarnissaanik kissaateqartoqarnerani. Nunami sulliviup pilersinneqarneranik allanngortinneqarneranilluunniit Naalakkersuisut aalajangiinissaanut atatillugu akuusut susassaqartut tusarniarneqartarnissaat ataatsimiititaliamit aamma pingaartinneqarpoq. Minnerunngitsumik nunap immikkoortuani kommunit, sulinermik inuussutissarsiuteqartutut attuumassuteqartut sulisitsisullu kattuffii kiisalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq.
Naalakkersuisut tassunga naapertuuttumik allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussinissaat ataatsimiititaliamit kaammattuutigineqarpoq.
Siunnersuutip § 32-iata oqaasertalerneqarneranut atatillugu Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiinni pisortaqarfiup ilaasortaajunnaarnissaa ataatsimiititaliamit taperserneqarsinnaavoq. Siunnersuummili § 32, imm. 3-p oqaasertalerneqarneranut atatillugu ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq Naalakkersuisut siunnersuut naapertorlugu Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit ilaasortaat ataatsimut tusarniaavigiinnarnagit (nutaartatulli) ilaasortat ataasiakkaarlugit aamma tusarniaavigisussaammatigit.
Allannguineq taanna tamatumunngalu siunertarineqarpoq inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatini takuneqarsinnaanngillat.
Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq § 32, imm. 3 ima paasineqarsinnaasoq; ilaasortat sinneri tusarniaaviginagit ilaasortat ataasiakkaat tusarniaaviginissaat Naalakkersuisut toqqarsinnaagaat. Aalajangersakkanut pineqartunut tunngasumik suliani Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit tamarmiusup tusarniaavigineqartarnissaa ataatsimiititaliamit pingaartinneqarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisut ataatsimiititaliamit kaammattorneqarput tamatumunnga naapertuuttumik allannguutissatut siunnersuuteqaqqullugit.
InassuteqaatTaama oqaaseqarluni ataatsimiititaliap isumaqatigiittup aaliisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut ataatsimiititaliap kissaatigisai naapertorlugit Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussereernerisa kingorna iluseriligassamisut iluseqarluni akuersissutigineqarnissaa inassutigaa.
Finn Karlsen, siulittaasoq
Simon Olsen Johan Lund Olsen Lars Karl Jensen Mads Peter Grønvold